nauta

  • maatalous,  nauta

    Mikä emolehmä?

    Yleistä emolehmistä Emolehmällä tarkoiteen naudanlihantuotantoon jalostettuja lehmiä. Emolehmät synnyttävät keväisin /syksyisin vasikan, joka kasvaa niiden vierellä 6-8 kk, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emistään. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 60 000 emolehmää ja niiden määrä nousee kokoajan. Liharotuisten eläinten kasvattamisella pyritään tuomaan markkinoille kotimaista naudanlihaa, jonka ruokinta on hyvin nurmivaltaista. Emolehmät ovat jalostettu puhtaasti lihantuotantoa varten. Niiden maidon päivätuotto vaihtelee 10-20 kg välissä. Tämä maito menee kokonaisuudessaan vasikoille, joiden pääosallinen ravinnonlähde maito on ensimääisinä elinkuulkausina. Emolehmäksi voidaan kutsua, joko puhdasta lihantuotantorotua tai sitten näiden risteytystä. Emolehmätuotannon lopputuotteena syntyy pihvilihaa, jota myös monesti myydään rotukarjan lihana. Emolehmätuotannon kulmakivenä on syönnin ja ravintoaineiden saannin optimointi, joka vaatii emolehmätilaliselta huolellista suunnittelua ja rehujen tuotantoa.…

  • maatalous,  nauta

    Tehokas maatalous vai tehomaatalous, entä tehotuotanto?

    Ilmasto, ympäristö ja eläinsuojelulaki keskustelussa on puhuttu paljon siitä, millaista on suomalainen maatalous. Minun mielestäni se on valtaosin tehokasta, sen sijaan tehotuotantoa, mitä jotkin tahot blogeissaan ja twiiteissään esittävät ei mielestäni ole, ei ainakaan meillä. Miksi asia on mielestäni näin? Tehotuotanto ja tehomaatalous on se termi, miten kotieläintuotantoa vastaustavat tahot esittävät suomalaisen maatalouden kuluttajille ja mistä meitä tuottajia syytetään. Samaan aikaan näytetään kuva ulkomaalaisesta feedlotista tai on muokattu kuvaa, joka on käyty ottmassa salaa navetan tai sikalan sairaskarsinasta yöaikaan säikyttäen samalla eläimet kaiken maailman lampuilla. Kuka meistä ei näyttäisi peuralta ajovaloissa tai yrittäisi vetäytyä piiloon kun joku tuntematon hyökkää häiritsemään yöunia. Tehotuotantoa on mielestäni tuotanto, jossa eläimille syötetään järjestelmällisesti ja…

  • maatalous,  nauta

    Miksi meistä tuli viljelijöitä?

    Suurin syy tähän kysymykseen on tahto. Me molemmat olemme opiskelleet maatalousalaa ja oma tilan pitäminen sekä omien päätöksien tekeminen on monelle maanviljelijälle se homman suola, niin myös meille. Minulla itselläni ei ollut kotitilaa, mutta olen pienestä pitäen halunnut omia lehmiä sekä olla viljelijä. Otto puolestaan on kotoisin Hämeenlinnasta maatilalta, jonka peltoja meillä on nytkin viljelyksessä. Lehmiä meillä ei sitten ollut kummallakaan. Otolla ei sen puoleen myöskään kokemusta lehmistä niin paljoa. Minä olen työskennellyt vuodesta 2011 erilaisilla kotieläintiloilla, joten eläimet ja varsinkin lehmät ovat olleet melko suuri osa työelämääni ja sen kautta elämääni. Kun aloimme Mustialassa agrologiopintoja suorittaessa miettimään, miten haluamme tulevaisuudessa viljellä ja millaisia viljelijöitä haluamme olla, tuli mieleen paljon…