Yleistä emolehmistä

Emolehmällä tarkoiteen naudanlihantuotantoon jalostettuja lehmiä. Emolehmät synnyttävät keväisin /syksyisin vasikan, joka kasvaa niiden vierellä 6-8 kk, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emistään. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 60 000 emolehmää ja niiden määrä nousee kokoajan. Liharotuisten eläinten kasvattamisella pyritään tuomaan markkinoille kotimaista naudanlihaa, jonka ruokinta on hyvin nurmivaltaista.

O`girl ja sen juuri syntyneet lehmävasikat Saametar ja Suomineito.

Emolehmät ovat jalostettu puhtaasti lihantuotantoa varten. Niiden maidon päivätuotto vaihtelee 10-20 kg välissä. Tämä maito menee kokonaisuudessaan vasikoille, joiden pääosallinen ravinnonlähde maito on ensimääisinä elinkuulkausina. Emolehmäksi voidaan kutsua, joko puhdasta lihantuotantorotua tai sitten näiden risteytystä. Emolehmätuotannon lopputuotteena syntyy pihvilihaa, jota myös monesti myydään rotukarjan lihana.

Emolehmätuotannon kulmakivenä on syönnin ja ravintoaineiden saannin optimointi, joka vaatii emolehmätilaliselta huolellista suunnittelua ja rehujen tuotantoa. Emolehmät ovat erittäin laumakeskeisiä eläimiä, joille lauman kanssa toimiminen kaikissa tilanteissa on ensiarvoista. Emolehmät poikivat 6-8 kertaa elinikäikänsä aikana. Toki poikkeuksia molempiin suuntiin löytyy. Emolehmät tiineyttää valtaosin tilan oma astutussonni.

Emolehmätilan perustyöt

Emolehmätilojen arki koostuu valtaosin eläinten terveyden ja hyvinvoinnin seurannasta. Eläimiä ruokitaan niiden tuotosvaiheen mukaan eri tavalla eri vuodenaikoina, jotta eläimet eivät laihdu eivätkä lihoa. Meidän tilalla tämä on toteuttu erilaisilla säilörehuilla sisäruokintakaudella ja laidunruokinnalla laidunkaudella. Lisäksi eläimet saavat kivennäisiä. Päivittäisiin töihin kuuluu talviaikaan myös kuivitus, sekä tarvittaessa lannanpoisto.

Navetassa ja laitumella tehtävien päivittäisten hoitotöiden lisäksi emolehmätiloilla tehdään paljon suunnittelua ja tarkkailua. Eläinten jalostuksen suunnittelulla voidaan omasta karjasta rakentaa kestävää ja toimivaa juuri omalle tilalle. Jalostuksen mittapuuna seurataan emojen ja vasikoiden ominaisuuksia, jonka perusteella valitaan tilalle astutussonni. Astutussonnilla pyritään viemään tilan jalostusta eteenpäin tilan valitsemaan suuntaan. Meidän sonni on esmerkiksi valittu tavoitteena helpot poikimiset, elinvoimaiset vasikat ja hyvä päiväkasvu. Nyt sitten seuraamme, millaisiin tuloksiin pääsemme valinnallamme.

Ruokinnan suunnittelu on toinen emolehmätilan onnistumisen kulmakivi. Mikäli eläimet pääsevät laitumaan tai lihoamaan liikaa, on vaikeaa palauttaa niitä oikeaan kuntoluokkaan, jossa niiden olisi hyvä olla. Kuten ihmisillä, myös eläimillä liika laihuus ja lihavuus eiheuttavat ongelmia terveyden suhteen. Laiha emo ei tule tiineeksi eikä pysty ruokkimaan vasikkaansa yhtä hyvin kuin oikeassa kuntoluokassa oleva eläin. Lisäksi laiha emo on alttiimpi ympäristön sairauksille. Lihavalla emolla tulee puolestaan herkemmin poikimavaikeuksia ja muita lihavuuden haittoja kuten kestämättömyyttä.

Emolehmätilan vuosikierto

Toukokuu-lokakuulaidunkausi

Kesyt eläimet on helppo hoitaa laitumellakin.
  • Laitumelle laskun yhteydessä emot ja vasikat punnitaan sekä kuntoluokitetaan. Punnituksella ja emojen kuntoluokituksella voidaan arvioida sisäruokintakauden onnistumista sekä saadaan tietää lisää viiehetken ruokinnan suunnitteluun laidunkautta varten.
  • Eläimet lasketaan laitumelle kun nurmi kasvaa hyvin.
  • Laidunkaudella seurataan vasikoiden kasvua, emojen ja vasikoiden pötsien täyteisyyttä, veden kulutusta ja laitumien kuntoa päivittäin, jotta laidunvaihdot voidaan suorittaa oikea-aikaisesti.
  • Kesäkuussa / heinäkuussa korjataan meillä ensimmäinen nurmisato, eli paalataan rehua talvea varten varastoon.
  • Heinä-, elo- /syyskuussa korjataan kesän ja tarpeen mukaan toinen ja mahdollisesti kolmas nurmisato.
  • Laitumien kunnostusta tarpeen vaatiessa.
  • Syys-lokakuussa veroitetaan vasikat emistään ja vasikat siirtyvät omalle laitumelle tai navettaan.
  • Loka-marraskuussa sonnivasikat myydään seuraavalle tilalle kasvamaan. Lehmävasikoista osa jää uusiksi emoiksi ja osa myydään myös pois.
Raivaussaha on laiduntavien kanssa ykkösjuttu, jotta sähkö kiertää langoissa.

Kesäkuu-heinäkuu –astutuskausi

  • Astutuskauden ajaksi sonnit lasketaan lehmien laumaan, jossa ne astuvat lehmät eli tiineyttävät ne. Sonnit otetaan pois emojen luota kolmen iimakirrron eli kahden kuukauden päästä laitumelle laitosta. Näin voidaan vaikuttaaa poikimiskauden pituuteen sekä pystytän selvittämään onko joukosssa tiinehtyvyydeltä heikkoja emoja. Näin saadaan myös tasaikäisempiä vasikoita seuraavana vuonna.
  • Astutuskauden päätyttyä sonnin siirtyvät laiduntamaan keskenään loppukesäksi.
  • Astutuskautena paras hoitajan kaveri on kiikarit, kynä ja paperia, jotta saadaan merkattua ylös astumiset.

Marraskuu-huhtikuu -sisäruokintakausi

  • Viimeistään marraskuun alussa laidunkausi päättyy ja lehmät siirtyvät tkaisin sisälle navettaan , alkaa sisäruokintakausi.
  • Lehmät kuntoluokitetaaan ja niille aloitetaan tarvittaessa lihotus- tai laihdutusruokinta, jotta ne ovat oikeassa kuntoluokassa poikimakauden alkaessa.
  • Tässä yhteydessä lehmät myös tiineystarkastetaan eli katsotaan ovatko kaikki tiineitä.
  • Sisäruokintakausi on melko rauhallista eläinten tarkkailua, ruokkimista ja kuivittamista, siivousta ja poikimakauteen valmistautumista.
  • Aletaan valmistautua laidunkauteen.
Tarkkailu on osa päivittäistä hoitotyötä.

Helmikuu-huhtikuu –poikimakausi

  • Poikimakauteen valmistaudutaan hyvissä ajoin katsomalla tarvittavat välineet valmiiksi.
  • Samalla tehdään lista astumisista, jolloin tiedetään suunnilleen poikimajärjestys.
  • Kartoitetaan naapuruston tarvittaessa apuun kutsuttavat vetäjät, jos jossain poikimisessa tulee ongelmia.
  • Huhtikuussa aletaan kunnostamaan laitumia ja rakentamaan uusia tarpeen mukaan, jotta kaikki on valmiina laidunkauden alkaessa.
  • Valvotaan poikimisisa ja autetaan tarpeen vaatiessa.
  • Laitetaan vasikoille korvamerkit, tarkistetaan napa ja muu kunto sekä vasikan ternimaidon saanti ja juominen senkin jälkeen.
  • Ilmoitetaan eläimet rekisteriin.
  • Yritetään kesyttää vasikoista yhteiskuntakelpoisia.