Kun päätetään antaa poikima-apua, on työnjaon selkeys ja hyvät välineet kultaa

Tiistai aamulla hiukan ennen kuutta päätti meidän toista kertaa poikiva anguslehmämme Pääsiäinen alkaa poikimaan. Vesipään ulos tulon jälkeen Pääsiäinen yritti useamman kerran ponnistaa, mutta melko pian homma näytti siltä, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Supistuksia riitti, mutta niiden aikana lehmä näytti kivuliaalta, kävi useamman kerran makuulla ja pystyssä, mutta ei tuntunut löytävän asentoa, jossa olisi halunnut pidempään synnyttää vasikkaa. …

Vasikan vastustuskyky ja ternimaito

Vasikan vastustuskyky Vasikan syntyessä sillä ei ole elimistössään vasta-aineita ympäristön taudinaiheuttajille, sillä sen oma immuunipuolustusjärjestelmä alkaa vasta kehittymään. Saadakseen vasta-aineita ympäristönsä taudinaiheuttajia vastaan, tulisi vasikan saada mahdollisimman pian syntymän jälkeen ternimaitoa. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen juodun ternimaidon vasta-aineet imeytyvät vasikkaan parhaiten. Vasta-aineiden imeytyminen vasikkaan alkaa heikkenemään joidenkin tutkimuksien mukaan neljän ja joidenkin tutkimuksien mukaan kuuden tunnin kuluttua vasikan syntymästä. Tällöin …

162 päivää laidunnusta. Miten toteutimme rotaatiolaidunnuksen?

Emolehmätiloilla, kuten meillä laidunnus on todella suuri osa lehmien ruokintaan. Meillä lehmät laiduntavat mahdollisimman pitkän ajan kesästä. Vuonna 2020 laidunkautta kesti 162 päivää, joka on yli 5 kuukautta. Laidunnuksen suunnittelu aloitetaan tiloilla jo paljon ennen laidunkauden alkamista. Monesti vuosia ennen, niin tehdään meilläkin. Viime vuonna laidunnukseen tulevia lohkoja kylvettiin hyväksi katsomillamme seoksilla ja pohdittiin, mitä lohkoja voidaan ja mitä pitää …

Nauta, miten se on päätynyt ihmisen kumppaniksi?

Miten naudasta tuli ihmisen kumppani Nykyinen nautamme on peritytynyt alkuhärästä (bor tautus), joka on ollut villi Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa elänyt nautalaji. Ihminen käsytti alkuhärän noin 10 000 vuotta sitten kotieläimeksi nykyisen Turkin ja Itä-Irakin alueella. Alkuhärän ominaisuudet ovat muuttuneet yhteiselossa ihmisen kanssa, kun siitä kehittyi pyynti- ja keräilykulttuurista ihmistä palvelleesta maanviljelykseen siirtyneen ihmisen apu. Naudan tehväksi muodostui tuottaa lantaa …

Mikä emolehmä?

Yleistä emolehmistä Emolehmällä tarkoiteen naudanlihantuotantoon jalostettuja lehmiä. Emolehmät synnyttävät keväisin /syksyisin vasikan, joka kasvaa niiden vierellä 6-8 kk, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emistään. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 60 000 emolehmää ja niiden määrä nousee kokoajan. Liharotuisten eläinten kasvattamisella pyritään tuomaan markkinoille kotimaista naudanlihaa, jonka ruokinta on hyvin nurmivaltaista. Emolehmät ovat jalostettu puhtaasti lihantuotantoa varten. Niiden maidon päivätuotto vaihtelee 10-20 …

Angus rotuna

Historiaa Aberdeen angus on Aberdeenin ja Anguksen kreivikunnista Skotlannista lähtöisin oleva lihakarjarotu. Rotu syntyi kun hyvin samankaltaisiksi jalostetut mustat ja nupot (eli sarvettomat) karjarodut yhdistettiin 1800 -luvun alkupuolella. Rodun perustajana pidetään Hugh Watsonia, joka alkoi valikoida omasta karjastaan parhaita mustia sarvettomia yksilöidä. Watsonin suosikkieläimiä olivat hänen karjansa 35 vuotiaaksi elänyt emolehmä ”Old Granny”, joka poiki 29 vasikkaa ja sonni ”Old …

Miten koronavirus näkyy maatiloilla, entä meillä?

Perus eläintenhoitotöihin eli arkiaskareisiin ruokintaan, siivoukseen, poikimisiin yms. ei vallitsevalla tilanteella ole vaikutusta. Päivittäiset työt siis sujuvat samaan malliin kuin ennenkin. Hygieniaa tietysti olemme lisänneet ja tilan ulkopuolisia ihmiskontakteja vältämme. Meillä on tilan rehut kivennäistä lukuun ottamatta omasta takaa, joten meidän ei tarvitse miettiä rehuteknisiä asioita, toisin kuin monen muun tilan, jolle tulee tasaisesti rehutoimituksia. Koska meillä on lihakarjaa, ei …

Tehokas maatalous vai tehomaatalous, entä tehotuotanto?

Ilmasto, ympäristö ja eläinsuojelulaki keskustelussa on puhuttu paljon siitä, millaista on suomalainen maatalous. Minun mielestäni se on valtaosin tehokasta, sen sijaan tehotuotantoa, mitä jotkin tahot blogeissaan ja twiiteissään esittävät ei mielestäni ole, ei ainakaan meillä. Miksi asia on mielestäni näin? Tehotuotanto ja tehomaatalous on se termi, miten kotieläintuotantoa vastaustavat tahot esittävät suomalaisen maatalouden kuluttajille ja mistä meitä tuottajia syytetään. Samaan …

Miksi meistä tuli viljelijöitä?

Suurin syy tähän kysymykseen on tahto. Me molemmat olemme opiskelleet maatalousalaa ja oma tilan pitäminen sekä omien päätöksien tekeminen on monelle maanviljelijälle se homman suola, niin myös meille. Minulla itselläni ei ollut kotitilaa, mutta olen pienestä pitäen halunnut omia lehmiä sekä olla viljelijä. Otto puolestaan on kotoisin Hämeenlinnasta maatilalta, jonka peltoja meillä on nytkin viljelyksessä. Lehmiä meillä ei sitten ollut …

Se epäonnistunut poikiminen…

Maanantaina 17.2. jouduimme tutustumaan eläintilallisen elämän varjopuoliin 😔 Huomasimme ensin Odetten alkavan poikimaan. Kaikki näytti alkuunsa hyvältä ja tilannetta seurailtiin sivusta. Odetten perään myös Okra aloitti poikimisen, joka lähti myös hyvin mallikkaasti liikenteeseen. Otto seurasi poikimisia naapuritilallisten kanssa, jotka olivat hälytetty valmiuteen, sillä minä olin vielä Helsingissä. Yhtäkkiä Odetten poikiminen kuitenkin näytti pysähtyneen, eikä hän enää ponnistanut ollenkaan. Odette päätettiin …