maatalous, nauta

Tehokas maatalous vai tehomaatalous, entä tehotuotanto?

Ilmasto, ympäristö ja eläinsuojelulaki keskustelussa on puhuttu paljon siitä, millaista on suomalainen maatalous. Minun mielestäni se on valtaosin tehokasta, sen sijaan tehotuotantoa, mitä jotkin tahot blogeissaan ja twiiteissään esittävät ei mielestäni ole, ei ainakaan meillä.

Miksi asia on mielestäni näin?

Tehotuotanto ja tehomaatalous on se termi, miten kotieläintuotantoa vastaustavat tahot esittävät suomalaisen maatalouden kuluttajille ja mistä meitä tuottajia syytetään. Samaan aikaan näytetään kuva ulkomaalaisesta feedlotista tai on muokattu kuvaa, joka on käyty ottmassa salaa navetan tai sikalan sairaskarsinasta yöaikaan säikyttäen samalla eläimet kaiken maailman lampuilla. Kuka meistä ei näyttäisi peuralta ajovaloissa tai yrittäisi vetäytyä piiloon kun joku tuntematon hyökkää häiritsemään yöunia.

Tehotuotantoa on mielestäni tuotanto, jossa eläimille syötetään järjestelmällisesti ja ennaltaehkäisevästi antibioottteja ja hormoneja, jotta ne aivät sairastuisi ja jotta ne kasvaisivat nopeammin. Tehotuotannosta tai entistä tehokkaammasta tuotannosta voitaisiin mahdollisesti puhua, jos ruoantuotannossa käytettäsiin Suomessa geenimuuntelua. Suomessa ei viljellä eikä kasvateta geenimuunneltuja tuotteita eikä suomalaisesta ruokakaupasta ole mahdollista näitä ostaa. Yhdyvalloissa geenimuunnelluiden tuotteiden myynti ja viljely ovat arkipäivää. Jos haluat tietää lisää geenimuuntelusta, käy kurkkaamassa lisää Kuluttajaliiton Geenimuuntelu-sivuilta.

Mitä sitten on tehokas maatalous?

Tehokkaalla maataloudella tarkoitetaan mielestäni sellaista viljelyä ja eläintenhoitoa, jossa asiat tehdään hyvin, mutta tehokkaasti. Sanakirja määrittää sanan tehokas seuraavalla tavalla: ” huolellisesti resursseja käyttävä; ei turhaan liikaa käyttävä ”. Tämä kuvastaa mielestäni valtaosaa suomalaisesta kotieläintaloudesta.

Miten tämä näkyy meillä?

  • Pyrimme hoitamaan eläimiemme päivittäiset hoitotyöt mahdolisimman yksinkertaisesti aikaa ja resursseja, kuten koneita ja polttoainetta säästäen. Ei siis mitään turhaan traktorin käyttöä ja kahvilla istumista siinä välissä.
  • Eläimille eli meidän lehmille pyrimme antamaan mahdollismman tarkasti niiden ravintotarpeita vastaavaa ravintoa, jolla ne tulevat kylläisiksi, mutta jossa ei ole ylimmääräisiä ravintoaineita, joita ne eivät pysty hyödyntämään.
  • Suunnittelemalla toimintaamme hyvissä ajoin eteenpäin, pystymme laskemaan tarvitsemamme resurssit, sekä kartoittamaan järkevimmät toimintavat.
  • Aloitamme rotaatio-laidunnuksen, jolla peltojen kasvua ja nurmen hiilensidontaa pystytään tutkimuksien mukaan lisäämään.
  • Huolehdimme peltojemme kasvukunnosta, mikrobistosta ja vesitaloudesta, jotta pellot ovat hyvässä kunnossa ja pystyvät yhteyttämään mahdollisimman hyvin. -> Hyvä pelto pystyy tuottamaan enemmän satoa ja käyttämään sille annettuja ravinteita paremmin hyväkseen.
  • Pyrimme pitämään pellot ympäri vuoden kasvipeitteisinä, jotta peltojen ravinteet ei sateisina talvina ja muuten runsasvetisinä aikoina päästä ravinteita niin helposti huuhtoutumaan.
  • Opiskelemme ja testaamme, jotta voimme kehittyä paremmiksi!

Saatat myös pitää...

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *