• maatalous

    Kurkistus vasikoiden kasvuun, onnistumisiin ja kehityskohteisiin.

    Vuosi 2021 oli meille vasikoiden kasvatuksen kannalta mielestäni hyvä. Vasikoiden vieroitus 2021 tulokset: Kaikki keväällä 2021 syntyneet (6.3–19.4.2021) syntyneet vasikat vieroitettiin meillä 16.10.2021 laidunkauden päättyessä. Vasikoiden ikähaarukka oli tällöin 224–180 päivää. Vasikoiden keski-ikä oli vieroitettaessa 207 päivää. Vasikoita kaiken kaikkiaan 33, joista 18 sonnivasikoita ja 14 lehmävasikoita. Vasikoissa kahdet sekakaksoset ja yksi härkä (kyyttö-angus risteytys). Vasikoista kuusi kappaletta oli anguksia. Kaikki yhtä lukuun ottamatta angushiehojen vasikoita, joista kolme sonni vasikkaa ja kaksi lehmävasikkaa, lisäksi yksi toisen kerran poikineen sonnivasikka. Loput lehmä ja sonnivasikat ovat risteytyksiä, joko niin että niiden emä on angus ja isä meidän simmental sonnimme Reino tai emä simmental ja isä angus sonnimme Pyry. Jakauma näissä menee seuraavalla…

  • maatalous

    Kun päätetään antaa poikima-apua, on työnjaon selkeys ja hyvät välineet kultaa

    Tiistai aamulla hiukan ennen kuutta päätti meidän toista kertaa poikiva anguslehmämme Pääsiäinen alkaa poikimaan. Vesipään ulos tulon jälkeen Pääsiäinen yritti useamman kerran ponnistaa, mutta melko pian homma näytti siltä, että kaikki ei ole ihan kunnossa. Supistuksia riitti, mutta niiden aikana lehmä näytti kivuliaalta, kävi useamman kerran makuulla ja pystyssä, mutta ei tuntunut löytävän asentoa, jossa olisi halunnut pidempään synnyttää vasikkaa. Minä, joka olin lähtenyt navetalla katsomaan poikimakameraa ja tankkaamaan lisää kahvia, päätin sitten seiskan aikoihin soitella Otolle, että voi, että tässä tarvitaan hiukan apua lehmälle. Ennen kuin Otto kerkesi navetalla, olimme molemmat poikimakamerasta huomanneet melko ison sorkan pilkistävän emättimestä. Ei auttanut kuin ottaa poikimatarvikkeet (ketjut, hanskat, liukuvoide, desinfiointiaine ja lämmintä…

  • maatalous

    Vasikan vastustuskyky ja ternimaito

    Vasikan vastustuskyky Vasikan syntyessä sillä ei ole elimistössään vasta-aineita ympäristön taudinaiheuttajille, sillä sen oma immuunipuolustusjärjestelmä alkaa vasta kehittymään. Saadakseen vasta-aineita ympäristönsä taudinaiheuttajia vastaan, tulisi vasikan saada mahdollisimman pian syntymän jälkeen ternimaitoa. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen juodun ternimaidon vasta-aineet imeytyvät vasikkaan parhaiten. Vasta-aineiden imeytyminen vasikkaan alkaa heikkenemään joidenkin tutkimuksien mukaan neljän ja joidenkin tutkimuksien mukaan kuuden tunnin kuluttua vasikan syntymästä. Tällöin siis ternimaidosta imeytyvien vasta-aineiden määrä alkaa laskemaan, jolloin ternimaidon antamisen hyöty alkaa laskemaan. Vuorokauden ikäiselle vasikalle vasta-aineita ei enää ternimaidosta imeydy, on vasikka erittäin altis sairastumaan.  On tärkeää myös antaa oikeanalaista laadukasta ternimaitoa. Tilan oma ternimaito sisältää vasta-aineet nimenomaan tilan taudinaiheuttajia vastaan. Sen vuoksi emää ei saisi siirtää tilalta toiselle…

  • maatalous

    162 päivää laidunnusta. Miten toteutimme rotaatiolaidunnuksen?

    Emolehmätiloilla, kuten meillä laidunnus on todella suuri osa lehmien ruokintaan. Meillä lehmät laiduntavat mahdollisimman pitkän ajan kesästä. Vuonna 2020 laidunkautta kesti 162 päivää, joka on yli 5 kuukautta. Laidunnuksen suunnittelu aloitetaan tiloilla jo paljon ennen laidunkauden alkamista. Monesti vuosia ennen, niin tehdään meilläkin. Viime vuonna laidunnukseen tulevia lohkoja kylvettiin hyväksi katsomillamme seoksilla ja pohdittiin, mitä lohkoja voidaan ja mitä pitää uudistaa, jotta tulevina vuosina on riittävästi laidunalaa. Laidunkaudeksi 2020 meillä oli 31 emolle ja vasikalle, kahdelle siitossonnille ja kuudelle hieholle varattuna 19,13 hehtaaria laidunta. Nämä yhdistyivät meillä kolmeen ”huoltoalueeseen”, joista kaksi olivat metsäsaarekkeita ja yksi aidattua metsää. Huoltoalueilla lehmille oli varjon lisäksi tarjolla vettä ja kivennäisiä. Karjamme oli jo navetasta…

  • maatalous

    Nauta, miten se on päätynyt ihmisen kumppaniksi?

    Miten naudasta tuli ihmisen kumppani Nykyinen nautamme on peritytynyt alkuhärästä (bor tautus), joka on ollut villi Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa elänyt nautalaji. Ihminen käsytti alkuhärän noin 10 000 vuotta sitten kotieläimeksi nykyisen Turkin ja Itä-Irakin alueella. Alkuhärän ominaisuudet ovat muuttuneet yhteiselossa ihmisen kanssa, kun siitä kehittyi pyynti- ja keräilykulttuurista ihmistä palvelleesta maanviljelykseen siirtyneen ihmisen apu. Naudan tehväksi muodostui tuottaa lantaa pellolle ja vetojuhtana toiminen. Naudasta ihminen alkoi saamaan lihaa ja maitoa. Lisäksi ruhon tähteet eli nahka, luut ja jänteet pystyttiin käyttämään kotitalouksissa hyödyksi. Ihmiskunnan kehittyessä naudat levisivät Etelä-Euroopan kautta kohti pohjoista. Pohjoismaihin naudat ovat tulleet noin 3000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tutkimuksien mukaan nautoja on tullut Suomeen erilaisista lähdepopulaatioista, jotka…

  • maatalous,  nauta

    Mikä emolehmä?

    Yleistä emolehmistä Emolehmällä tarkoiteen naudanlihantuotantoon jalostettuja lehmiä. Emolehmät synnyttävät keväisin /syksyisin vasikan, joka kasvaa niiden vierellä 6-8 kk, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emistään. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 60 000 emolehmää ja niiden määrä nousee kokoajan. Liharotuisten eläinten kasvattamisella pyritään tuomaan markkinoille kotimaista naudanlihaa, jonka ruokinta on hyvin nurmivaltaista. Emolehmät ovat jalostettu puhtaasti lihantuotantoa varten. Niiden maidon päivätuotto vaihtelee 10-20 kg välissä. Tämä maito menee kokonaisuudessaan vasikoille, joiden pääosallinen ravinnonlähde maito on ensimääisinä elinkuulkausina. Emolehmäksi voidaan kutsua, joko puhdasta lihantuotantorotua tai sitten näiden risteytystä. Emolehmätuotannon lopputuotteena syntyy pihvilihaa, jota myös monesti myydään rotukarjan lihana. Emolehmätuotannon kulmakivenä on syönnin ja ravintoaineiden saannin optimointi, joka vaatii emolehmätilaliselta huolellista suunnittelua ja rehujen tuotantoa.…

  • maatalous

    Angus rotuna

    Historiaa Aberdeen angus on Aberdeenin ja Anguksen kreivikunnista Skotlannista lähtöisin oleva lihakarjarotu. Rotu syntyi kun hyvin samankaltaisiksi jalostetut mustat ja nupot (eli sarvettomat) karjarodut yhdistettiin 1800 -luvun alkupuolella. Rodun perustajana pidetään Hugh Watsonia, joka alkoi valikoida omasta karjastaan parhaita mustia sarvettomia yksilöidä. Watsonin suosikkieläimiä olivat hänen karjansa 35 vuotiaaksi elänyt emolehmä ”Old Granny”, joka poiki 29 vasikkaa ja sonni ”Old Jack”. Näihin kahteen yksilöön voidaan jäljittää valtaosa nykyisistä aberdeen anguksista. Aberdeen Angus -rodun kantakirja perustettiin vuonna 1862. Kasvattajien oma yhsitys 1897. Angus siirtyi siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan. Rotu sopeutui hyvin kaikkiin ilmastoihin Alaskasta Autraliaan. Georg Grant USA:n Kansasista osti vuonna 1873 neljä angus-lehmää, jotka hän risteytti paikallisilla shorthorn- ja…

  • maatalous

    Miten koronavirus näkyy maatiloilla, entä meillä?

    Perus eläintenhoitotöihin eli arkiaskareisiin ruokintaan, siivoukseen, poikimisiin yms. ei vallitsevalla tilanteella ole vaikutusta. Päivittäiset työt siis sujuvat samaan malliin kuin ennenkin. Hygieniaa tietysti olemme lisänneet ja tilan ulkopuolisia ihmiskontakteja vältämme. Meillä on tilan rehut kivennäistä lukuun ottamatta omasta takaa, joten meidän ei tarvitse miettiä rehuteknisiä asioita, toisin kuin monen muun tilan, jolle tulee tasaisesti rehutoimituksia. Koska meillä on lihakarjaa, ei pihaamme pyrähdä maitoauto eikä siementäjä tai muu yhteistyökumppani päivittäin. Tämän vuoksi voimme olla aika omissa oloissamme. Tilamme koon vuoksi minulla on ulkopuolinen osa-aikainen työpaikka ja me molemmat työskentelemme myös muuten tilamme ulkopuolella. Minä olen jäänyt suorittamaan omaa työtäni kotiin ja toiminimeni kautta suoritettavat lomitukset teen tarpeen mukaan toiselle tilalle. Lupauduin…

  • maatalous,  nauta

    Tehokas maatalous vai tehomaatalous, entä tehotuotanto?

    Ilmasto, ympäristö ja eläinsuojelulaki keskustelussa on puhuttu paljon siitä, millaista on suomalainen maatalous. Minun mielestäni se on valtaosin tehokasta, sen sijaan tehotuotantoa, mitä jotkin tahot blogeissaan ja twiiteissään esittävät ei mielestäni ole, ei ainakaan meillä. Miksi asia on mielestäni näin? Tehotuotanto ja tehomaatalous on se termi, miten kotieläintuotantoa vastaustavat tahot esittävät suomalaisen maatalouden kuluttajille ja mistä meitä tuottajia syytetään. Samaan aikaan näytetään kuva ulkomaalaisesta feedlotista tai on muokattu kuvaa, joka on käyty ottmassa salaa navetan tai sikalan sairaskarsinasta yöaikaan säikyttäen samalla eläimet kaiken maailman lampuilla. Kuka meistä ei näyttäisi peuralta ajovaloissa tai yrittäisi vetäytyä piiloon kun joku tuntematon hyökkää häiritsemään yöunia. Tehotuotantoa on mielestäni tuotanto, jossa eläimille syötetään järjestelmällisesti ja…

  • maatalous,  nauta

    Miksi meistä tuli viljelijöitä?

    Suurin syy tähän kysymykseen on tahto. Me molemmat olemme opiskelleet maatalousalaa ja oma tilan pitäminen sekä omien päätöksien tekeminen on monelle maanviljelijälle se homman suola, niin myös meille. Minulla itselläni ei ollut kotitilaa, mutta olen pienestä pitäen halunnut omia lehmiä sekä olla viljelijä. Otto puolestaan on kotoisin Hämeenlinnasta maatilalta, jonka peltoja meillä on nytkin viljelyksessä. Lehmiä meillä ei sitten ollut kummallakaan. Otolla ei sen puoleen myöskään kokemusta lehmistä niin paljoa. Minä olen työskennellyt vuodesta 2011 erilaisilla kotieläintiloilla, joten eläimet ja varsinkin lehmät ovat olleet melko suuri osa työelämääni ja sen kautta elämääni. Kun aloimme Mustialassa agrologiopintoja suorittaessa miettimään, miten haluamme tulevaisuudessa viljellä ja millaisia viljelijöitä haluamme olla, tuli mieleen paljon…