• maatalous,  nauta

    Miten meillä valmistaudutaan poikimakauteen?

    Emolehmätilalla poikimakausi on vuoden kiireisin ja kriittisin sesonki. Meidän kohdallamme poikimakaudella, sen onnistumisilla ja epäonnistumisilla on valtava vaikutus pitkälle tulevaisuuteen niin yksintäisen lehmän, karjamme, meidän kuin tilamme taloudenkin kannalta. Tämän vuoksi me valmistaudumme siihen hyvissä ajoin ja pyrimme suunnitelmallisuuteen.

  • maatalous

    Kurkistus vasikoiden kasvuun, onnistumisiin ja kehityskohteisiin.

    Vuosi 2021 oli meille vasikoiden kasvatuksen kannalta mielestäni hyvä. Vasikoiden vieroitus 2021 tulokset: Kaikki keväällä 2021 syntyneet (6.3–19.4.2021) syntyneet vasikat vieroitettiin meillä 16.10.2021 laidunkauden päättyessä. Vasikoiden ikähaarukka oli tällöin 224–180 päivää. Vasikoiden keski-ikä oli vieroitettaessa 207 päivää. Vasikoita kaiken kaikkiaan 33, joista 18 sonnivasikoita ja 14 lehmävasikoita. Vasikoissa kahdet sekakaksoset ja yksi härkä (kyyttö-angus risteytys). Vasikoista kuusi kappaletta oli anguksia. Kaikki yhtä lukuun ottamatta angushiehojen vasikoita, joista kolme sonni vasikkaa ja kaksi lehmävasikkaa, lisäksi yksi toisen kerran poikineen sonnivasikka. Loput lehmä ja sonnivasikat ovat risteytyksiä, joko niin että niiden emä on angus ja isä meidän simmental sonnimme Reino tai emä simmental ja isä angus sonnimme Pyry. Jakauma näissä menee seuraavalla…

  • maatalous

    Vasikan vastustuskyky ja ternimaito

    Vasikan vastustuskyky Vasikan syntyessä sillä ei ole elimistössään vasta-aineita ympäristön taudinaiheuttajille, sillä sen oma immuunipuolustusjärjestelmä alkaa vasta kehittymään. Saadakseen vasta-aineita ympäristönsä taudinaiheuttajia vastaan, tulisi vasikan saada mahdollisimman pian syntymän jälkeen ternimaitoa. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen juodun ternimaidon vasta-aineet imeytyvät vasikkaan parhaiten. Vasta-aineiden imeytyminen vasikkaan alkaa heikkenemään joidenkin tutkimuksien mukaan neljän ja joidenkin tutkimuksien mukaan kuuden tunnin kuluttua vasikan syntymästä. Tällöin siis ternimaidosta imeytyvien vasta-aineiden määrä alkaa laskemaan, jolloin ternimaidon antamisen hyöty alkaa laskemaan. Vuorokauden ikäiselle vasikalle vasta-aineita ei enää ternimaidosta imeydy, on vasikka erittäin altis sairastumaan.  On tärkeää myös antaa oikeanalaista laadukasta ternimaitoa. Tilan oma ternimaito sisältää vasta-aineet nimenomaan tilan taudinaiheuttajia vastaan. Sen vuoksi emää ei saisi siirtää tilalta toiselle…

  • maatalous

    162 päivää laidunnusta. Miten toteutimme rotaatiolaidunnuksen?

    Emolehmätiloilla, kuten meillä laidunnus on todella suuri osa lehmien ruokintaan. Meillä lehmät laiduntavat mahdollisimman pitkän ajan kesästä. Vuonna 2020 laidunkautta kesti 162 päivää, joka on yli 5 kuukautta. Laidunnuksen suunnittelu aloitetaan tiloilla jo paljon ennen laidunkauden alkamista. Monesti vuosia ennen, niin tehdään meilläkin. Viime vuonna laidunnukseen tulevia lohkoja kylvettiin hyväksi katsomillamme seoksilla ja pohdittiin, mitä lohkoja voidaan ja mitä pitää uudistaa, jotta tulevina vuosina on riittävästi laidunalaa. Laidunkaudeksi 2020 meillä oli 31 emolle ja vasikalle, kahdelle siitossonnille ja kuudelle hieholle varattuna 19,13 hehtaaria laidunta. Nämä yhdistyivät meillä kolmeen ”huoltoalueeseen”, joista kaksi olivat metsäsaarekkeita ja yksi aidattua metsää. Huoltoalueilla lehmille oli varjon lisäksi tarjolla vettä ja kivennäisiä. Karjamme oli jo navetasta…

  • maatalous,  nauta

    Mikä emolehmä?

    Yleistä emolehmistä Emolehmällä tarkoiteen naudanlihantuotantoon jalostettuja lehmiä. Emolehmät synnyttävät keväisin /syksyisin vasikan, joka kasvaa niiden vierellä 6-8 kk, jonka jälkeen vasikat vieroitetaan emistään. Vuonna 2019 Suomessa oli noin 60 000 emolehmää ja niiden määrä nousee kokoajan. Liharotuisten eläinten kasvattamisella pyritään tuomaan markkinoille kotimaista naudanlihaa, jonka ruokinta on hyvin nurmivaltaista. Emolehmät ovat jalostettu puhtaasti lihantuotantoa varten. Niiden maidon päivätuotto vaihtelee 10-20 kg välissä. Tämä maito menee kokonaisuudessaan vasikoille, joiden pääosallinen ravinnonlähde maito on ensimääisinä elinkuulkausina. Emolehmäksi voidaan kutsua, joko puhdasta lihantuotantorotua tai sitten näiden risteytystä. Emolehmätuotannon lopputuotteena syntyy pihvilihaa, jota myös monesti myydään rotukarjan lihana. Emolehmätuotannon kulmakivenä on syönnin ja ravintoaineiden saannin optimointi, joka vaatii emolehmätilaliselta huolellista suunnittelua ja rehujen tuotantoa.…