Simmental

Yhtenä maailman vanhimmista nautaroduista pidetään simmentalia, Sveitsin Simme-joen laaksossa kehittynyttä nautaa. Jo keskiajalta löytyy mainintoja punaisesta valkolaikkuisesta simmentalista. Rodusta pidettiin, sillä se tuotti maitoa hyvin juuston ja voin valmistukseen sekä toimi mainiona vetojuhtana. Sveitsiläisille simmental on kansallisaarre, jonka vientiä ulkomaille jopa rajoitettiin 1785, jotta oman maan tarpeet voitiin turvata. Vuonna 1806 perustettiin simmentalien ensimmäinen rotukirja Bernissä. Simmentalia pidettiin erinomaisena rotuna, sillä se soveltui ominaisuuksiltaan selkä maidon-, että lihantuotantoon.

1800-luvulla alettiin simmentalia viemään ahkerasti ulkomaille, Venäjälle ja Itä-Eurooppaan. USA:n rotua alettiin viemään vasta 1880-luvulla ja vasta 1920-luvulla aloitettiin rodun vieminen Argentiinaan ja Brasiliaan. Tällä hetkellä simmental on maailman laajimmin kasvatettava nautarotu. simmentalista on jalostettu omat linjat maidon- ja lihantuotantoon. Vuonna 1990 suomeen tuotiin ensimmäiset simmentalit Tanskasta. Nämä simmentalit tulivat lihantuotantoon.

Valkeanruskea kirjava simmental kuuluu luokituksessa niin sanottuihin raskaisiin rotuun aikuispainonsa vuoksi. Aikuinen simmental lehmä painaa 700-950 kg ja sonni 1000-1400 kg. Luonteeltaan simmentalia pidetään kuitenkin lempenä ja rauhallisena sekä helposti käsiteltävänä emolehmä rotuna, joka omaa hyvien emo-ominaisuuksien lisäksi korkean maidontuotannon. Simmentalit ovat rotuna hyvin hedelmällisiä, jolloin niillä on melko korkea taipumus kaksosiin. Runsaan maitoisuutensa vuoksi simmentalit vieroittavat yleisesti korkean vieroituspainon ja päiväkasvun omaavia vasikoita.

Lähteet ja linkkejä:

• Remes, M. 2013 Liha, Kaikki lihasta laitumelta lautaselle. (Readme.fi, Helsinki)
• Suomen simmentalyhdistys ry