-
Miksi meistä tuli viljelijöitä?
Suurin syy tähän kysymykseen on tahto. Me molemmat olemme opiskelleet maatalousalaa ja oma tilan pitäminen sekä omien päätöksien tekeminen on monelle maanviljelijälle se homman suola, niin myös meille. Minulla itselläni ei ollut kotitilaa, mutta olen pienestä pitäen halunnut omia lehmiä sekä olla viljelijä. Otto puolestaan on kotoisin Hämeenlinnasta maatilalta, jonka peltoja meillä on nytkin viljelyksessä. Lehmiä meillä ei sitten ollut kummallakaan. Otolla ei sen puoleen myöskään kokemusta lehmistä niin paljoa. Minä olen työskennellyt vuodesta 2011 erilaisilla kotieläintiloilla, joten eläimet ja varsinkin lehmät ovat olleet melko suuri osa työelämääni ja sen kautta elämääni. Kun aloimme Mustialassa agrologiopintoja suorittaessa miettimään, miten haluamme tulevaisuudessa viljellä ja millaisia viljelijöitä haluamme olla, tuli mieleen paljon…
-
Se epäonnistunut poikiminen…
Maanantaina 17.2. jouduimme tutustumaan eläintilallisen elämän varjopuoliin 😔 Huomasimme ensin Odetten alkavan poikimaan. Kaikki näytti alkuunsa hyvältä ja tilannetta seurailtiin sivusta. Odetten perään myös Okra aloitti poikimisen, joka lähti myös hyvin mallikkaasti liikenteeseen. Otto seurasi poikimisia naapuritilallisten kanssa, jotka olivat hälytetty valmiuteen, sillä minä olin vielä Helsingissä. Yhtäkkiä Odetten poikiminen kuitenkin näytti pysähtyneen, eikä hän enää ponnistanut ollenkaan. Odette päätettiin kuljettaa sisäkarsinaan, jossa se saataisiin paremmin tarkkailun alle. Samalla alettiin soittelemaan eläinlääkäreille mahdollisesta avuntarpeesta. Saatiin lisää ohjeita, jonka mukaan alettiin toimimaan. Tässä välissä minä olin kerennyt takaisin Hämeenlinnaan. Juuri ennen kuin kerkesin myös navetalle, poiki Okra sonnivasikan, joka ei ollut niin pirteä kuin toivottaisiin. Autoimme emoa vasikan kuivauksessa pyyhkeiden ja…
