Miten meillä valmistaudutaan poikimakauteen?

Emolehmätilalla poikimakausi on vuoden kiireisin ja kriittisin sesonki. Meidän kohdallamme poikimakaudella, sen onnistumisilla ja epäonnistumisilla on valtava vaikutus pitkälle tulevaisuuteen niin yksintäisen lehmän, karjamme, meidän kuin tilamme taloudenkin kannalta. Tämän vuoksi me valmistaudumme siihen hyvissä ajoin ja pyrimme suunnitelmallisuuteen.

Ensimmäisenä sujuvan poikimakauden suunnittelu lähtee meillä astutuskauden suunnittelusta, sonnien valinnasta ja astutuskauden pituudesta. Meillä astutuskausi oli viime vuonna 28.5–30.7 eli tämän ajan sonnit Reino ja Pyry saivat astua omia astutuslaumojaan. Naudan kantaessa yhdeksän kuukautta, hiukan rodusta riippuen 280–285 päivää (lasken meillä 280 päivän mukaan), pitäisi meillä lehmien poikimisten osua 4.3–6.5 aikavälille. Poikimakauden rajaamiseen lähdimme heti ensimmäisen poikimakauden jälkeen. Painavimmat syyt tässä ovat oma jaksaminen poikimisia valvottaessa ja tasakokoinen vasikkaporukka, kun liian suuria ikäeroja ei synny.

Ennen poikimakautta meillä listataan kaikki lehmät ja niiden odotetut poikimiset edellisen astutuskauden kiima ja astumishavaintojen perusteella. Osa kiimoista ja astumisista jää tietenkin huomioimatta, mutta jo nähdyistä saa paljon apua poikimisten seurantaan. Tämän jälkeen tarkistetaan tarvikkeet eli kaikki mitä voi tarvita poikimisen mennessä hyvin ja kaikki mitä voidaan tarvita, mikäli poikimista joudutaan avustamaan. Poikimakameraa alamme seuraamaan kaksi viikkoa ennen odotettua ensimmäistä poikimista.

Meillä poikimislaatikoista löytyy seuraavanlaisia tarvikkeita:

• Betadinea (omien käsien ja lehmän ulkoisten synnytyselinten desinfiointiin tarpeen vaatiessa)
• Kastelukannu (lämpimän veden kuljettamiseen ja kaatamiseen yllä mainitun tilanteen osuessa kohdalle)
• Essu (minun päälleni, jotta kaikki vaatteet eivät kastu ja sotkeennu)
• Liukuvoidetta (käytetään meillä reilusti, mikäli lehmää pitää avustaa)
• Ketjut (käytetään vasikan ulos vetämiseen tarpeen vaatiessa)
• Vanhoja pyyhkeitä (käytetään vasikan kuivaamiseen ja hieromiseen tarpeen mukaan)
• Vasikan elvytyspumppu (käytetään heikkojen vasikoiden kohdalla hengitysteiden avaamiseen ja liman poistoon osana elvytystä)
• Tuttipullo (mikäli vasikkaa joutuu auttamaan juomisessa, on tämä korvaamaton väline)
• Pulkka/ ahkio (juuri syntyneen vasikan siirtelyyn turvallisin mahdollinen väline)

Tämän lisäksi meillä on aina pakastimessa edellisellä kaudella pakastettua ternimaitoa litran pakkauksissa, mikäli vasikalle ei olisikaan saatavilla sen oman emän ternimaitoa. Meillä emojen omia ja erityisesti pakastettavien ternimaitojen pitoisuuksia seurataan brix -mittarin avulla.

Lisäksi matkassa mukana kulkee aina meidän lehmien ensiapulaukku, josta löytyy vähintään seuraavat tarvikkeet:

• Kuumemittari
• Pötsimagneetti
• Erikokoiset neulat ja ruiskut
• Eläinlääkärin tilalle jättämät lääkkeet, kuten kipulääke, antibiootti ja oksitosiini
• Puukko
• Haavan puhdistus ja sidontatarvikkeet
• Parafiiniöljy ja pullo sen juottamiseen

Muita valmisteluja

Minulle eläimen mahdollisimman nopea auttaminen ja hoidon aloittaminen tarvittaessa on tärkeää. Meillä poikimakaudella valvotaan jokaista poikimista kameran välityksellä. katsomme yöllä kameraa vuoroon kolmen tunnin välein ja tarvittaessa toinen sitten valvoo tapahtumia. Poikimisen jälkeen puolestaan seurataan vasikan maidon saantia sekä emon ja vasikan suhteen kehittymistä.

Koska pihattoamme ei pysty ajakemaan kätevästi pienempiin karsinoihin, olemme muutama viikko ennen poikimakauden alkua käyneet kasaamassa sinne valmiiksi irtoaidoista poikimakarsinan, jonne pyrimme ottamaan poikivan lehmän ennen poikimista. Mikäli lehmän poikiminen etenee ponnistusvaiheeseen ennen kuin olemme navetalla, annamme sen poikia muiden joukoon ja siirrämme poikimisen jälkeen lehmän ja vasikan karsinaan. Karsinaan huolehdimme aina lehmälle vettä ja heinää tai pääsyn ruokapöydälle ja -kupille.