Vasikan vastustuskyky ja ternimaito

Vasikan vastustuskyky

Vasikan syntyessä sillä ei ole elimistössään vasta-aineita ympäristön taudinaiheuttajille, sillä sen oma immuunipuolustusjärjestelmä alkaa vasta kehittymään. Saadakseen vasta-aineita ympäristönsä taudinaiheuttajia vastaan, tulisi vasikan saada mahdollisimman pian syntymän jälkeen ternimaitoa. Mahdollisimman pian syntymän jälkeen juodun ternimaidon vasta-aineet imeytyvät vasikkaan parhaiten. Vasta-aineiden imeytyminen vasikkaan alkaa heikkenemään joidenkin tutkimuksien mukaan neljän ja joidenkin tutkimuksien mukaan kuuden tunnin kuluttua vasikan syntymästä. Tällöin siis ternimaidosta imeytyvien vasta-aineiden määrä alkaa laskemaan, jolloin ternimaidon antamisen hyöty alkaa laskemaan. Vuorokauden ikäiselle vasikalle vasta-aineita ei enää ternimaidosta imeydy, on vasikka erittäin altis sairastumaan.  On tärkeää myös antaa oikeanalaista laadukasta ternimaitoa.

Tilan oma ternimaito sisältää vasta-aineet nimenomaan tilan taudinaiheuttajia vastaan. Sen vuoksi emää ei saisi siirtää tilalta toiselle viimeisten tiineyskuukausien aikana. Tutkimusten mukaan on voitu osoittaa, että ternimaitoon vaikuttavia tekijöitä on löydetty mm. lehmän iästä, joissa pienempi ero muodostuu pihvirotuisilla kuin lypsyrotuisilla. Ruokinnasta ei puolestaan ole löydetty tekijöitä, jotka vaikuttaisivat vasta-aineiden määrään, mikäli lehmät eivät ole nälkiintyneitä. Ternimaidon laatuun epäillään liittyvän perinnöllisiä tekijöitä. Ternimaidosta vasikka saa myös muita sitä suojelevia aineita.

Tutkimusten mukaan ternimaidon vasta-aineiden imeytymiseen vaikuttavat muutkin tekijät vasikan suolistossa kuin saanti aika. Rodulla ja poikimavaikeuksilla tiedetään olevan eroja vasikan ternimaidon juontiin. Tämän me huomasimme todella selvästi jo viime vuonna. Meillä angukset suorastaan kiitivät tissille heti ylös pompattuaan, kun taas simmentalit käyttäytyivät hiukan hämäläisemmin ja etenivät kohti maalia rauhallisesti, mutta varmasti. Tietysti rotujen sisällä on poikkeuksia. Ne, jota autoimme juomaan, olivat kärsineet poikimisen yhteydessä ongelmista. Lisäksi tiedetään, että vasikan yksilölliset ominaisuudet, ternimaidon sisältämä IgG-määrä ja antotapa vaikuttavat vasta-aineiden imeytymiseen. Imemistä pidetään parhaimpana antotapana.

Ternimaidon saanti ja laatu

Vasikan tulisi suositusten mukaan saada ternimaitoa 5 % elopainostaan ensimmäisen kuuden tunnin aikana ja 10 % elopainostaan ensimmäisessä kahdessatoista tunnissa. Viime vuonna (2020) oli meidän oman karjamme ensimmäinen poikimakausi, jolloin olimme hyvissä ajoin päättäneet, että jokaisen vasikan ternimaidon saanti valvotaan. Mikäli vasikka ei ensimmäisen kolmen tunnin aikana ole saanut ternimaitoa, mennään sitä viimeistään auttamaan. Viime vuonna juotimme kahdelle vasikalle ternimaidot, jotta vasta-aineiden ja ravinnon saanti pystyttiin varmistamaan. Meillä minä olen ihan käsin lypsänyt maidon ja se on tuttipullolla juotettu vasikalle emon vieressä. Samoissa suunnitelmissa lähdettiin tähän vuoteen.

Ternimaidon laatua pystyy tällä hetkellä mittaamaan tilatasolla, mutta sitä voi myös mittauttaa muualla. Minä ostin meille täksi poikimakaudeksi ternimaidon vasta-aine mittarin, jolla pyrimme mittamaan mahdollisimman monen emon ternimaidon laatua. Lisäksi olemme tänä vuonna osallistuneet Satafoodin Emolehmätilojen eläinaineksen kehittämishankkeeseen, jonka kautta saamme lähettää eläinkohtaiset ternimaitonäytteen Helsingin ylipistolle tutkittavaksi. Odotan suurella mielenkiinnolla, eroaako meidän ja yliopiston tulokset ja mitä uutta saadaan teitä meidän lehmien ternimaidosta. Samassa tutkimuksessa otetaan muutamilta vasikoilta verinäytteet, jotta voidaan seurata, ovatko vasta-aineet siirtyneet todella vasikoiden vereen.

Tänä vuonna on tavoitteena lisäksi pakastaa hyvälaatuista ternimaitoa, jotta mahdollisten ongelmatilanteiden varalta, sitä olisi pikaiseste vasikalle sulatettavissa. Ilman ternimaidon vasta-aineita jäänyt vasikka on todella altis ympäristön bakteereille, sillä sen oma vastustuskyky ei ole vielä kehittynyt.